Gibraltarin historia

Gibraltarin historian varhaisiin vaiheisiin liittyvät neandertalinihmiset, joiden viimeisiin asuinpaikkoihin Gibraltar kuului. Antiikin aikana Gibraltarinvuorta pidettiin tunnetun maailman rajana, ja se oli toinen niin kutsutuista Herakleen pylväistä. Gibraltarista lähti 711 umaijadien Espanjan valloitus.

Muslimit perustivat 1160 Gibraltarin ensimmäisen kaupungin. Espanjalaiset valtasivat 1462 Gibraltarin takaisin muslimeilta. Espanjan perimyssodan aikana 1704 englantilais-hollantilaiset joukot valtasivat niemen Espanjalta. Gibraltar siirtyi pian sen jälkeen Englannille. Utrechtin rauhassa Espanja tunnusti Gibraltarin kuuluvan Englannille, mutta yritti tämän jälkeen vallata sen useasti takaisin itselleen.

Gibraltarista kehittyi 1800-luvulla merkittävä sotilastukikohta ja kauppakeskus, ja sen merkitys kasvoi entisestään 1869, kun Suezin kanava avattiin. Maailmansotien aikana Gibraltar oli merkittävä liittoutuneiden satama, ja toisen maailmansodan aikana sen siviiliväestö evakuoitiin Saksan valloituksen pelossa. Sodan jälkeen Francisco Francon hallinto alkoi vaatia voimakkaammin Gibraltarin liittämistä takaisin Espanjaan. Vuoden 1967 kansanäänestyksessä gibraltarilaiset äänestivät ylivoimaisella enemmistöllä säilymisestään brittien alaisuudessa. Protestiksi Espanja sulki Gibraltarin-vastaisen rajansa. Raja avattiin lopulta 1985, kun Britannia oli uhannut estää Espanjan jäsenyyden Euroopan yhteisössä. Gibraltarin talous on monipuolistunut 1900-luvun lopulla, ja se ei ole enää niin riippuvainen Britannian armeijan läsnäolosta.